Ghanan pääkaupunki Accra isännöi 7.–11. syyskuuta Länsi-Afrikan ensimmäisiä nuorisopäiviä. Järjestäjä on Länsi-Afrikan piispainkokousten liitto RECOWA/CERAO. Kaksikielinen videoviesti englanniksi ja ranskaksi julkaistiin keskiviikkona; Vatican News välitti sen.
Alueella monia nuoria leimaavat pakkomuutto, turvattomuus ja köyhyys. Useissa maissa on myös konflikteja ja poliittista levottomuutta. Siksi osallistujia pyydetään käyttämään nuoruuttaan kohtaamisiin, avoimuuteen ja yhteiseen vastuuseen.
Paavi Leo XIV nimeää nuoret ”Jumalan nykypäiväksi, kirkon nykypäiväksi”. Heillä on merkitys paitsi omalle elämälleen myös muille, kirkolle ja maailmalle. Kirkko luottaa teihin, hän sanoo, ja odottaa, että toivo pidetään elossa sodan, konfliktien ja muiden kriisien keskellä.
Kukaan ei saa jäädä marginaaliin
Keskeinen kehotus koskee niitä, jotka ajautuvat yhteiskunnan reunalle. ”Kukaan ei saa joutua marginaaliin, eristetyksi, poissuljetuksi tai torjutuksi”, sanotaan videoviestissä. Nuoria pyydetään elämään kuten Jeesus, joka ei sulkenut ketään tieltään ja näki Jumalan läsnäolon myös niissä, jotka eivät kuuluneet omaan kansaan.
Heitä kehotetaan olemaan siltojen rakentajia kansojen, kulttuurien ja uskontojen välillä. Aitojen toiveiden toteutuminen edellyttää, että ihminen astuu ulos itsestään. Toiveita ei pidä sulkea sisään eikä ahtaisiin piireihin.
Viesti siteeraa Benedictus XVI:tä, joka vuoden 2010 maailman nuorisopäivillä puhui nuorten energiasta, unelmista ja toiveista. Nuoruus kuvataan aarteeksi, joka palvelee myös muita.
Ruutu väsyttää mielen
Samalla varoitetaan pinnallisuudesta. Viittaus omaan viestiin 40. maailman nuorisopäiville muistuttaa, että syvimmät kysymykset eivät saa vastakaikua loputtomassa puhelimen selaamisessa. Ruudut voivat vangita huomion, mutta jättää mielen väsyneeksi ja sydämen tyhjäksi.
Yhteiset päivät Accrassa tarjotaan tilaksi kasvaa uskossa ja harjoitella kohtaamista. Vastuu ei ole vain tulevaisuudesta: nuoret ovat kirkon nykyhetkeä. Kulkeminen yhdessä merkitsee, ettei ketään unohdeta matkan varrella.
Siunaus ja Rauhan Kuningatar
Lopuksi osallistujat uskotaan Rauhan Kuningattarelle. Esirukousta pyydetään kestävän inhimillisen kehityksen puolesta alueella, jonka tilanteet ovat monimutkaisia. Rukous koskee runsasta armoa nuorille, papeille ja kaikille nuorten parissa työskenteleville.
Siunaus annetaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Herraa pyydetään varjelemaan heidät rakkaudessaan. Pyhä istuin osoittaa sanan suoraan Accran kokoontumiseen, jossa nuoruus sidotaan tekoihin eikä vain puheeseen.
Kokous kutsuu konkreettiseen vastuuseen: mennä ulos omasta piiristä, rakentaa siltoja ja pitää huolta niistä, jotka muuten jäisivät sivuun. Näin nuoruuden voima ei kulu yksin, vaan jakautuu kirkolle ja yhteiskunnalle Länsi-Afrikassa.
