Seurakuntiin rakennetaan yhteistä rakennetta, jossa lapset, nuoret ja haavoittuvassa asemassa olevat aikuiset voivat osallistua kirkon elämään ilman pelkoa häirinnästä tai hyväksikäytöstä. Helsingin katolinen hiippakunta kehittää turvallista toimintaa. Tavoite on yhtenäinen malli kaikille seurakunnille. Asiasta kertoo Katolinen.fi.
Turvallinen toiminta ei rajoitu ongelmiin puuttumiseen jälkikäteen. Ydin on ennaltaehkäisy: selkeät periaatteet, avoin kulttuuri ja toistuva koulutus. Vastuu jakautuu papeille, sääntökunnan jäsenille, hiippakunnan ja seurakuntien työntekijöille sekä vapaaehtoisille. Jokaisen on tunnettava yhteiset tavat ja oma roolinsa turvallisen seurakuntaympäristön luomisessa.
Työ suojaa lapsia, nuoria ja aikuisia haavoittuvissa tilanteissa. Samalla ehkäistään häirintää, hyväksikäyttöä ja muuta epäasiallista kohtelua. Määränpää on kirkollinen ympäristö, jossa ihminen voi osallistua turvallisesti, luottamuksella ja kokien tulevansa kunnioitetuksi.
Pastoraalikeskus koordinoi koulutusta ja sitoumuksia
Pastoraalikeskus vastaa koordinoinnista Helsingin hiippakunnassa. Se järjestää koulutuksia, hallinnoi turvallisen toiminnan sitoumuksia, laatii ja päivittää materiaaleja sekä ylläpitää verkkosivuja. Työ tehdään yhdessä hiippakunnan kuurian ja Suomen Caritas ry:n kanssa. Caritas toimii yhteistyökumppanina ja osallistuu koulutuksiin.
Koulutuksessa ovat olleet mukana Suomen Caritaksen puheenjohtaja Larissa Frantz-Koivisto sekä Pastoraalikeskuksen toiminnanjohtaja ja turvallisen toiminnan koordinaattori Meisa Dano. Kehitys hiippakunnassa on edennyt viime vuosina. Tavoitteena on toimintakulttuuri, jossa osallistuja kokee olonsa turvalliseksi, luottavaiseksi ja arvostetuksi.
Ihmisarvo ohjaa suojelutyötä
Jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien suojeleminen kuuluu kirkon perus tehtävään. Safeguarding tarkoittaa kaikkea toimintaa, jolla ehkäistään hyväksikäyttöä, häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua kirkon tilaisuuksissa ja rakenteissa.
Hiippakunta velvoitetaan rakentamaan oma prosessinsa. Helsingissä malli tähtää siihen, että kaikki seurakunnat noudattavat samoja periaatteita koulutuksessa, riskien hallinnassa ja arjen käytännöissä. Yhteinen rakenne kattaa koulutuksen, ennaltaehkäisyn ja riskien käsittelyn.
Pyhän istuimen ohjeet vuodesta 2014
Suomalainen malli sijoittuu työhön, joka kattaa koko katolisen kirkon. Paavi Franciscus perusti vuonna 2014 alaikäisten suojelun paavillisen komission. Komissio edistää lasten, nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten suojelua koko kirkossa ja tukee hiippakuntia turvallisen toiminnan kehittämisessä. Tämän työn pohjalta Pyhä istuin on julkaissut yhteisiä ohjeita ja työtapoja.
Turvallisen toiminnan suuntaviivat ilmestyivät vuonna 2019. Vuonna 2022 päivitettiin Vademecum, joka ohjaa kirkollisia toimijoita hyväksikäyttötapausten käsittelyssä. Helsingin hiippakunnassa suojelu halutaan juurruttaa organisaatioon ennen ilmoitusta tai epäilyä. Koulutus, vastuut ja yhteiset säännöt tekevät siitä osan tavallista seurakuntatyötä.
