Vuoden 2025 tilinpäätös jätti Suomen katolisen kirkon noin 8 000 euroa miinukselle. Vuotta aiemmin alijäämä oli noin 259 000 euroa. Katolinen.fi julkaisi luvut, joista käy ilmi sekä selvä paraneminen että sen tausta.
Parannus on todellinen. Se nojaa kuitenkin osin kertaluonteisiin eriin ja ulkomaisiin avustuksiin, jotka eivät toistu joka vuosi samalla tavalla.
Kolehdit nousivat reilut 27 prosenttia
Jäsentulot — jäsenmaksut, kolehdit ja lahjoitukset yhdessä — kasvoivat noin 1 016 000 eurosta noin 1 146 000 euroon. Nousua kertyi lähes 13 prosenttia.
Kasvun moottori olivat kolehdit. Ne nousivat noin 367 000 eurosta noin 467 000 euroon, reilut 27 prosenttia. Lahjoitukset kasvoivat samaan aikaan noin 119 000 eurosta noin 137 000 euroon.
Sähköinen lahjoittaminen, erityisesti MobilePay, on helpottanut kolehtiin osallistumista. Muutos näkyy selvimmin juuri kolehdeissa, ei jäsenmaksuissa.
Testamentti nosti tulosta
Yksittäinen, noin 119 000 euron testamenttilahjoitus paransi tulosta olennaisesti. Ilman sitä alijäämä olisi jäänyt selvästi suuremmaksi.
Talous nojaa yhä vahvasti ulkomaisiin avustuksiin ja eriin, jotka eivät ole vakituista perusrahoitusta. Lähes tasapainoinen tulos ei poista tätä rakennetta.
Jäsenmaksu lähes ennallaan
Jäsenmaksukertymä pysyi käytännössä paikallaan: noin 530 000 eurosta 542 000 euroon, runsaan kahden prosentin nousu. Jäsenmäärä kasvaa, mutta maksavien osuus ei seuraa samaa tahtia.
Jäsenmaksu on silti kirkon talouden vakain ja tärkein peruspilari. Haasteeksi jää saada maksukertymä vastaamaan jäsenkehitystä paremmin.
Menot kasvoivat henkilöstössä ja tiloissa
Menot nousivat kautta linjan vuonna 2025, erityisesti henkilöstö- ja toimitilakuluissa. Kun seurakuntaelämä vilkastuu ja toiminta tavoittaa useampia, tarvitaan lisää työntekijöitä, tiloja ja palveluita.
Kasvu näkyy siis ensin menopuolella. Korkeammat tulot kohtaavat korkeammat juoksevat kulut, eikä taloudellinen paine katoa lähes nollatuloksen myötä.
Vuoden 2025 luvut kertovat sekä helpotuksesta että haavoittuvuudesta. Tulos lähestyi tasapainoa, mutta pitkän aikavälin rahoitus nojaa yhä jäsenmaksuihin, kolehteihin, lahjoituksiin, ulkomaisiin avustuksiin ja yksittäisiin kertaluonteisiin eriin.
