Kahdeksas syyskuuta merkitsee katolisen kirkon kalenterissa Neitsyt Marian syntymää. Päivä osuu yhdeksän kuukautta joulukuun 8. päivän jälkeen, jolloin vietetään hänen tahratonta sikiämistään.

Raamattu ei kuvaa Marian syntymää eikä varhaislapsuutta. Tiedot tulevat legendoista, varhaiskristillisistä kirjoituksista ja kirkon perinteestä. Niillä ei ole kanonisen Raamatun auktoriteettia, mutta ne ovat vaikuttaneet siihen, miten kirkko on nähnyt Marian alkuperän.

Joakim, Anna ja lapsen kaipuu

Tunnetuin teksti on Jaakobin protoevankeliumi, toisen vuosisadan alun apokryfinen kirjoitus. Se esittää Marian isän Joakimin varakkaana miehenä yhdestä Israelin kahdestatoista heimosta. Hän ja vaimonsa Anna surivat lapsettomuuttaan.

Pari antautui rukoukseen ja paastoon. He pohtivat, oliko hedelmättömyys merkki Jumalan tyytymättömyydestä. Joakim muisti Abrahamia. Tekstissä sanotaan: «He called to mind Abraham,»

Enkeli ilmestyi Annalle ja ilmoitti, että rukous oli kuultu. Hän synnyttäisi lapsen, jonka nimeä kunnioitettaisiin kaikissa sukupolvissa. Marian syntymän jälkeen Anna järjesti tytön huoneeseen pyhäkön ja piti sen vapaana kaikesta, mitä pidettiin saastaisena.

Temppeliin vieminen ja vihkiminen

Protoevankeliumi kertoo, että Joakim järjesti suuren juhlan, kun Maria oli vuoden vanha. Hän kutsui papit, kirjanoppineet, vanhimmat ja Israelin kansan. Lapsi vietiin pappien eteen, ja he siunasivat hänet. Myöhemmin vanhemmat ja temppelin papit päättivät, että Maria uhrattaisiin Jumalalle neitsyenä ja solmisi siveän avioliiton puuseppä Joosefin kanssa.

Kertomus ei kuulu Raamatun kaanoniin. Sitä ei voi käyttää historiallisena selostuksena samalla painolla kuin evankeliumeja. Varhaiset kristilliset kirjoittajat viittasivat silti samankaltaisiin perinteisiin, ja ne ovat säilyneet liturgiassa ja hurskauselämässä.

Augustinus ja luonnon muutos

Hippon piispa Augustinus piti Marian syntymää kosmisena ja historiallisena tapahtumana sekä johdantona Kristuksen syntymään. Hän kuvasi Mariaa kedon kukaksi, josta puhkesi laakson kallis lilja. Augustinuksen mukaan hänen syntymänsä kautta muuttuu se luonto, jonka ihminen on perinyt ensimmäisiltä vanhemmiltaan.

Juhla ei siis rajoitu perhetarinaan. Se kiinnittyy siihen paikkaan, jonka Maria saa kristillisessä tulkinnassa lihaksitulemisesta. Tiedot juhlan perinteestä ja varhaisista teksteistä on koonnut EWTN News, joka julkaisi aineiston alun perin vuonna 2010 ja on sittemmin päivittänyt sitä.