Vatikaanissa otettiin keskiviikkona 26. elokuuta vastaan luterilaisia piispoja Norjasta. Paavi Leo XIV toivotti vieraat tervetulleiksi Roomaan ja kiitti heitä halusta etsiä tapoja rakentaa yhteyttä. Tiedot ovat Vatican Newsin mukaan.
Hän toivoi, että piispat ehtivät käydä paikoissa, jotka liittyvät varhaisiin kristittyihin ja marttyyreihin. Kiitollisuus koski myös heidän pyrkimystään etsiä yhteisöllisyyttä kirkkojen välillä.
Yhteinen kaste ja yhteinen lähetys
Puheessa viitattiin Jeesuksen rukoukseen, että opetuslapset olisivat yhtä. Perustaksi asetettiin yhteinen kaste ja yhteinen lähetys maailmassa. Niiden varassa kirkkoja kehotettiin kasvamaan yhdessä palveluksessa, joka edistää rauhaa ja oikeudenmukaisuutta.
«så de helt og fullt kan være ett. Da skal verden skjønne at du har sendt meg, og at du elsker dem slik du har elsket meg»
Lainaus on Johanneksen evankeliumista. Ykseys ei jäänyt vain kirkkojen keskinäiseksi asiaksi. Se sidottiin myös todistukseen yhteiskunnassa: uskollisuus Kristukselle johtaa palveluun toisia kohtaan ja yhteyden etsimiseen.
Levoton aika ja katkeruus keskustelussa
Maailma elää paavin mukaan erityisen levotonta kautta. Vihamielisyys kansojen välillä näkyy kansainvälisissä konflikteissa. Samaa näkyy myös yksittäisissä maissa, joissa poliittinen ja sosiaalinen keskustelu saa usein katkeran sävyn.
Langenneen ihmisluonnon tähden on helppo omaksua vihamielinen asenne niitä kohtaan, joiden kanssa ei olla samaa mieltä. Tätä vastaan asetettiin toinen tie: hyvyys ja rakkaus voivat riisua aseista. Pienetkin eleet voivat ohjata sovinnon suuntaan.
Siksi tarvitaan yhteistä ponnistelua. Tavoitteena on löytää konkreettisia teitä sovintoon ja veljeyteen, ei tyytyä vain ykseyden sanoihin.
Olavi ja Sunniva esikuvina
Piispoja kehotettiin katsomaan varhaisia marttyyreja ja pyhiä. Esimerkeiksi nimettiin pyhä Olavi ja pyhä Sunniva, hahmot Norjan kristillisessä historiassa. Heidän uskontodistuksensa kuvattiin pysyväksi innoituksen lähteeksi.
Samat esikuvat kannustavat antamaan elämän Jumalan kunniaksi ja veljien ja sisarten parhaaksi. Audienssi sitoi näin Norjan luterilaiset piispat sekä ekumeeniseen keskusteluun että kysymykseen siitä, miten kristityt vastaavat konflikteihin ja katkeruuteen ilman, että itse vahvistavat niitä.
