Vatikaanivaltio, keskiviikko 7. lokakuuta. Yleisaudienssilla jatkui katekeesisarja toisesta vatikaaninisosta konsiilista ja sen asiakirjoista. Tällä kertaa aiheena oli konstituution Gaudium et spes ensimmäisen osan neljäs luku, joka käsittelee kirkon tehtävää nykymaailmassa.

Maailmaan istutettu

Konsiili muistaa ensiksi, ettei kirkko ole maailman «yläpuolella» eikä «vierellä», vaan tavallaan siihen istutettu. Paavi lainasi pyhää Augustinusta: Mundus reconciliatus Ecclesia. Kirkko on maailma, joka on jo sovittu Jumalan kanssa. Olemme pyhiinvaeltajia maan päällä ja jaamme tämän maailman haurauden ja kauneuden.

Niin kuin Jumalan Poika tuli lihaksi antaakseen maailmalle elämän ja sovittaakseen sen Isän kanssa, kirkko elää maailmassa Jumalan inkarnaation merkkinä. Sen tehtävä on ilmentää hänen suunnitelmansa: tehdä meistä kaikki hänen lapsiaan yhtenä suurena ihmisperheenä.

Siksi kirkko vaeltaa historian läpi kansojen ja kulttuurien keskellä. Paavin mukaan tämä elämän kietoutuminen kansoihin antaa kirkolle yhä kasvavan käsityksen siitä, että sen lähetystöllä on historiallinen ulottuvuus ja se merkitsee vastuuta siitä, miten sosiaaliset suhteet punotaan.

Elämän syvät kysymykset

Kirkon ensimmäinen tehtävä on auttaa ihmisiä kiinnittämään huomiota elämän syviin kysymyksiin: kysymyksiin alkuperästämme ja määränpäästämme sekä siitä, mitä rakkaus ja kärsimys tarkoittavat.

Paavi nosti esiin myös vaaran. Voitonhimo ja tiedon manipulointi voivat kohdistaa ihmisiin sopimatonta painetta, niin että he mukautuvat aineellisten hyvien kuluttamiseen keskittyvään elämäntapaan. Sydän on kuitenkin luotu kääntämään katseensa ylöspäin.

Maallinen kaupunki ja maallikoiden tehtävä

Kirkon tehtävä toteutuu myös maallisen kaupungin rakentamiseen antamana panoksena. Sen keinot ja tavoitteet eivät kuitenkaan ole ensisijaisesti poliittisia, vaan muodostuvat uskon ja rakkauden todistamisesta sekä ponnisteluista oikeudenmukaisuuden, rauhan ja veljeyden eteen. Kristusta, oikeudenmukaista, joka kärsi väärintekijöiden puolesta, palvova ihminen ei voi hyväksyä pienten ja köyhien sortamista eikä epäoikeudenmukaisia rakenteita.

Konsiiliisät totesivat, että tunnustetun uskon ja päivittäin eletyn elämän välistä kuilua voidaan pitää oikeutetusti yhtenä ajassamme suurimmista harhanmuodoista. Gaudium et spes nimeää erityisesti maallikoiden tehtävän: kasteen voimalla heidät on kutsuttu vaalimaan maailmaa kristinuskon hengellä ja evankeliumin näkökulmalla, ensi sijassa perheessä ja työelämässä mutta myös kaikilla elämän alueilla.

Historian vaelluksellaan kirkolla on yksi päämäärä, paavi sanoi: Jumalan valtakunnan tuleminen ja ihmiskunnan yleinen pelastus. Siihen se pyrkii ennen kaikkea henkilökohtaisen pyhyyden ja veljellisen rakkauden kautta.

Paavi viittasi Paavali VI:n Evangelii nuntiandi -kirjeeseen: jos pyhyyden merkit puuttuvat, sanamme yltävät tuskin ajan ihmisiin asti. Siksi hän kehotti läsnäolijoita olemaan vastaanottavaisia Pyhän Hengen vaikutukselle ja elämään pyhyydessä ja rakkaudessa, jotta maailma voi uskoa ja toivoa.

Evankeliumiteksti ennen katekesea

Ennen paavin katekesea luettiin Matteuksen evankeliumin katkelma, luku 5, jakeet 13–16: «Te olette maan suola! […] Te olette maailman valo! […] Niin paistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkevät hyvät tekonne ja ylistävät teidän Isäänsä taivaissa.» Keskiviikon esityksen lähde on Vatican News.