Syyskuun 1. päivänä vietettävä kymmenes luomakunnan hoidon rukouspäivä kokoaa katolisia seurakuntia eri maissa. Paavi Leo XIV pyytää päivän viestissä tarkastelemaan sotaa, ympäristön tuhoutumista ja köyhyyttä saman kriisin eri muotoina. Hänen mukaansa muutos alkaa ihmisen sisimmästä ja näkyy vasta sen jälkeen päätöksissä, taloudessa ja yhteisöjen elämässä.
Rauhantyö ei irtoa ympäristökysymyksistä
Viesti haastaa erottamaan rauhan ja luomakunnan suojelun toisistaan. Luonnonvarojen hyödyntäminen voi edeltää aseellisia konflikteja, ja ekosysteemien tuhoutuminen lisää jännitteitä. Kun maa, vesi tai energia jakautuu epätasaisesti, ympäristövahinkojen seuraukset osuvat raskaimmin jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ryhmiin.
Paavin esittämä yhteys ei jää vain moraaliseksi kuvaukseksi. Epäoikeudenmukaisuus voi synnyttää uusia vastakkainasetteluja, kun taas sota kuluttaa resursseja ja vaikeuttaa jälleenrakennusta. Rauhantyössä pitäisi siksi huomioida myös ympäristön tila ja niiden ihmisten asema, jotka kantavat tuhon kustannukset.
Jesajan kuva kääntää aseet rakentamiseen
Paavi viittaa profeetta Jesajan näkyyn, jossa miekat taotaan auroiksi. Kuvassa sodankäyntiin käytetyt varat, osaaminen ja tuotanto saavat uuden suunnan. Niitä voidaan käyttää viljelyyn, jälleenrakennukseen ja elämää ylläpitäviin tehtäviin.
Ajatus koskee myös ihmisen luovuutta. Tekniikka ja talous eivät hänen viestinsä mukaan ole sidottuja tuhoon, vaan niiden käyttötapa on valinta. Rauhan rakentaminen edellyttää tällöin muutakin kuin taistelujen lopettamista: yhteisiä päätöksiä, jotka palauttavat elinympäristöjä ja vahvistavat yhteisöjä.
Asevarustelun vähentäminen ja paikallinen toiminta
Paavi ehdottaa aseiden tuotannon vähentämistä, investointien lisäämistä uusiutuvaan energiaan sekä paikallisen maatalouden tukemista. Kansallisten johtajien tulisi ottaa ympäristökysymykset mukaan rauhanneuvotteluihin. Katolisille instituutioille hän antaa roolin kestävien ratkaisujen edistämisessä.
Kirkon resursseja voitaisiin suunnata myös koulutukseen. Tavoitteena olisi vahvistaa yhteisöjen kykyä suojella samanaikaisesti ihmisiä ja luontoa. Päivän vietto ei siten rajoitu rukoukseen, vaan siihen liitetään käytännön vastuu omassa ympäristössä.
Tukholman katolisessa hiippakunnassa syksylle suunnitellaan saarnoja ja työpajoja, joissa rauhan ja ympäristön yhteyttä käsitellään paikallisten hankkeiden kautta. Seurakuntalaisille on tarkoitus tarjota välineitä siihen, miten viesti voidaan muuttaa yhteiseksi toiminnaksi.
Vatican News julkaisi tiedot perustuen Pyhän istuimen viralliseen viestintään. Pyhä istuin liittää rukouspäivän näin rauhaan, luomakunnan hoitoon ja yhteiskunnalliseen vastuuseen.
