Ranskassa aikuisten ja nuorten kastemäärä on kolminkertaistunut neljässä vuodessa. Raamattu myy maassa bestselleriksi, samoin paavin uusin kiertokirje. Pappiskutsumukset lisääntyvät, ja teologia on nousussa yliopistoaineena silloin, kun humanististen alojen yleinen suosio laskee nuorten suosiessa ohjelmistoalaa ja tekoälyä. Paavi Leo XIV:n tuore vierailu maassa oli menestys. Asian kirjoittaa Filip Mazurczak Catholic World Reportissa, jonka mukaan vierailu osoitti, että huomion osoittaminen Ranskalle kannatti.
Laïcité ja vuosi 1789
Ranskaa on leimannut poikkeuksellisen aggressiivinen sekularismi vuoden 1789 vallankumouksesta lähtien. Laïcité-käsite on toiminut esikuvana sekularisteille myös kristillisen lännen ulkopuolella. Modernin Turkin valtion perustaja Atatürk rakensi maansa ranskalaisen mallin pohjalle ja loi näin ensimmäisen muslimiyhteiskunnan, jota hallitsi uskonnonvastainen hallitus.
Vuonna 1980 pyhä Johannes Paavali II puhui Jeanne d'Arcin, Bernadetten ja Lisieux'n Thérèsen kotimaassa: »France, the eldest daughter of the Church, what have you done with your baptism?»
Puolalainen paavi ei kuitenkaan hylännyt Ranskaa. Hän vieraili maassa kahdeksan kertaa, useammin kuin missään muussa maassa paitsi syntymamaassaan Puolassa, ja nimitti piispoiksi uuden evankelioinnin mestareita, kuten juutalaisuudesta kääntyneen kardinaali Jean-Marie Lustigerin. Saksalainen seuraaja vieraili Ranskassa vuonna 2008.
Francis käänsi katseensa pois Euroopasta
Vuoden 2013 konklaavissa monet eurooppalaiset kardinaalit äänestivät todennäköisesti Jorge Mario Bergogliota toivoen, että italialaisen siirtolaisen poika Argentiinasta rakentaisi siltaa Euroopan, kirkon perinteisen ytimen, ja Amerikan välille. Nykyään puolet maailman katolikoista elää Amerikassa. Monet tulkitsivat ensimmäisen ei-eurooppalaisen paavin valinnan vuosisatoihin kirkon jälkieurooppalaiseen aikakauteen siirtymisen alkuna.
Franciksen pontifikaatin aikana tämä saattoi vaikuttaa todelta. Monet eurooppalaiset kardinaalit pettyivät todennäköisesti siihen, että vanha manner sai niukasti huomiota.
Leo XIV palauttaa Euroopan kartalle
Paavi Leo XIV palauttaa nopeasti Euroopan merkitystä. Pyhiinvaellukset Monacoon, Espanjaan ja Ranskaan ovat toteutuneet menestyksekkäästi. Mazurczakin mukaan muutos on tervetullut useista syistä.
Ranska ei ole ainoa eurooppalainen maa, jossa katolisuus on nousussa. Irlannissa, maassa jolla on vahvat katoliset juuret ja jossa usko näytti menetetyltä lopullisesti, Z-sukupolvi identifioituu katolilaiseksi ja käy messussa useammin kuin milleniaalisukupolvi. Espanjassa katolilaisiksi itsensä määrittelevien nuorten aikuisten määrä kasvaa.
Perinteisesti protestanttisilla alueilla, kuten Pohjoismaissa ja Isossa-Britanniassa, kasvava katolilaisten katekumeenien virta kumoaa Martin Lutherin ja Henrik VIII:n vallankumoukset. Puola, Kroatia, Slovakia ja sodan runtelema Ukraina sekä osin Italia, erityisesti sen eteläosat, säilyttävät suhteellisen ehjät katoliset kulttuurit, vaikka eivät ole immuuneja sekularismille.
Kehitys osoittaa samaan suuntaan: Pyhä Henki ei ole luovuttanut Eurooppaa.
