Rooman ad limina -käyntien muoto kaipaa uutta rakennetta, katsoo synodin pääsihteeristön tutkimusryhmä 7 yhdeksänsivuisessa tekstissä, joka julkaistiin 8. syyskuuta. Piispat valmistavat hiippakuntaraportteja, kunnioittavat apostolien hautoja ja tapaavat paavia; ryhmä ehdottaa itsenäistä kirkollista komissiota arvioimaan ja koordinoimaan näitä matkoja.
The Pillar -julkaisu kertoi asiakirjasta samana päivänä. Teksti kantaa nimeä «The Ad Limina Visits in a Missionary Synodal Perspective» ja vastaa synodaalisuuden synodin vuoden 2024 loppuasiakirjan pyyntöön avoimemmasta vaihdosta ja keskinäisestä kuuntelusta.
Viiden vuoden väli ei enää pidä
Asiakirja toteaa, että käyntejä ei enää voida järjestää viiden vuoden välein. Syynä ovat paavin kasvaneet velvoitteet ja paikalliskirkkojen määrän nousu maailmalla. Nykyinen menettely nojaa vuoden 1988 ad limina -hakemistoon, jossa päätarkoituksina ovat pyhien Pietarin ja Paavalin hautojen kunnioitus sekä tapaaminen paavin kanssa.
Piispat laativat etukäteen raportteja Vatikaanin kyselyn avulla. Ryhmä haluaa uudistaa kyselyn: vähemmän tilastoja, enemmän paikalliskirkon tarpeisiin räätälöityjä kysymyksiä ja tilaa sille, mitä piispat odottavat käynniltä. Valmisteluun kehotetaan kutsumaan Jumalan kansa, jotta alustava raportti syntyisi yhteisvastuullisesti.
Interdikasteriaalinen elin ja digitaalinen seuranta
Ehdotettu elin olisi interdikasteriaalinen ja toimisi Paavillisen kotitalouden prefektuurin koordinoimana, joka vastaa paavin päiväohjelmasta. Sen tehtäviin kuuluisivat käyntien logistiikka ja uudistusehdotusten toimeenpanon valvonta. Syötettä pyydettäisiin Vatikaanin valtiosihteeristöltä sekä Pyhän istuimen synodin pääsihteeristöltä, jotta työ säilyttäisi synodaalisen luonteen.
Teksti esittää myös verkossa pidettäviä seurantakokouksia piispojen ja Rooman kuurian virkamiesten välillä käynnin aikana esiin nousseista asioista. Samalla myönnetään, että laajat muutokset voivat lisätä jo kuormitetun kuurian työtä; siksi nopea toteutus ei ole itsestään selvää.
Ryhmä 7 päättää mandaattinsa
Tutkimusryhmää 7 johti saksalainen piispa Felix Genn. Jäseninä olivat muun muassa kardinaalit Robert Francis Prevost (ennen valintaansa paavi Leo XIV:ksi), Luis Antonio Tagle, Mario Grech, Claudio Gugerotti ja Jean-Claude Hollerich. Ryhmä julkaisi toukokuussa ensimmäisen tekstinsä piispojen valinnasta. Paavi Franciscus asetti kymmenen tutkimusryhmää synodin ensimmäisen Rooman-istunnon jälkeen vuonna 2024.
Loppuraportit ovat työasiakirjoja. Kun ryhmä jättää raporttinsa synodin pääsihteeristölle, sen mandaatti päättyy ja se puretaan. Vatikaanin virkamiehet käyvät raportit läpi ja poimivat operatiivisia ehdotuksia paavi Leo XIV:lle, joka päättää, mitkä niistä pannaan toimeen.
