Clementina-salissa Vatikaanissa katolisten lainsäätäjien verkosto piti seitsemännentoista vuosikokouksensa. Teemana oli Human Dignity and Artificial Intelligence: Challenges, Chances and Control. Kokouksen keskiössä olivat tekoäly ja ihmisen tulevaisuus.

LifeSiteNews kertoi tilaisuudesta. Verkoston suojelijoina mainittiin kardinaalit Christoph Schönborn ja Charles Bo. Paavi Leo XIV sanoi osallistujille, ettei tekoäly saa heikentää avioliittoa tai perhettä.

Perhe ensimmäisenä kouluna

Perhe nousi esiin yhteiskunnan ensimmäisenä soluna ja ihmisyyden kouluna. Siellä lapset ja aikuiset oppivat luottamuksen ennen laskelmointia, anteliaisuuden ennen kilpailua, vuoropuhelun ennen jakautumista ja rakkauden ennen valtaa.

Tätä inhimillistä ympäristöä ei hänen mukaansa saa murentaa tekoälyllä. Lainsäätäjiä kehotettiin vahvistamaan avioliittoa ja perheitä, tukemaan vanhempia kasvatustehtävässä ja antamaan nuorille mahdollisuus katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin.

Tekniikka on alistettava yhteiselle hyvälle. Lainsäädännön tehtävä on pitää se ihmistä palvelevana.

Lainsäätäjä ohjaa kehitystä

Tekoälyn nopea kehitys avaa mahdollisuuksia, joita aiemmat sukupolvet eivät voineet kuvitella. Jokainen tekninen edistysaskel asettaa silti moraalisen kysymyksen: «not merely what can we do, but what ought we to do?»

Vastaus ei ollut vaatimus pysäyttää innovaatio. Tehtävä ei ole valita edistyksen ja kiellon välillä, vaan pitää tekoäly välineenä, joka pysyy ihmisen hallinnassa.

Vastuu sijoittui niihin, jotka muotoilevat teknologian säännöt. Heidän tulee laatia selkeät normit, jotka turvaavat oikeudet, yksityisyyden ja demokraattiset instituutiot. Samalla yhteiskunnan on torjuttava teknologista riippuvuutta ja uusia vallankäytön muotoja.

Kirkon sosiaalinen oppi mittana

Päätelmät sidottiin kiertokirjeeseen Magnifica Humanitas. Siinä varoitetaan riskistä rakentaa uusi Baabelin torni, jossa valta, tehokkuus ja kontrolli peittävät ihmisen. Vastapainoksi viitattiin kirkon sosiaalisen opin periaatteisiin: jokaisen ihmisen loukkaamaton arvo, yhteinen hyvä, tavaroiden yleinen määränpää, subsidiariteetti ja solidaarisuus.

Ratkaiseva testi ei ole tekniikan edistysaste. Kysymys on, auttaako se ihmisiä tulemaan veljellisemmiksi ja vastuullisemmiksi itseään ja toisiaan kohtaan.

Teknologian hallinnon politiikkaa muotoilevien kutsumus on pitää tekoäly ihmisen käsissä olevana välineenä, ei hallitsijana. Näin kehitys voi palvella henkilöä sen sijaan, että se kaventaisi häntä.