Benedictus XVI:n vuonna 2008 Pariisissa pitämä puhe on lähtökohtana haastattelukirjalle. Sen ovat kirjoittaneet Trondheimin piispa Erik Varden ja Nicolas Diat. Introduction à la vie cachée on ilmestynyt ranskaksi Fayardilta. Kirjassa puolustetaan hiljaisuuden hedelmällisyyttä, Jumalan etsimistä ja luostarielämää.
Puhe luetaan kappale kappaleelta
Vatican Newsin mukaan kirjoittajat selittävät Le Journal du Dimanche -lehden haastattelussa, mitä he tarkoittavat kätketyllä elämällä. Diat kertoo ehdottaneensa Vardenille jo ensimmäisellä tapaamisella, että he kommentoisivat Collège des Bernardinsin puhetta kappale kappaleelta. Esikuvana oli tapa, jolla apotti selittää pyhän Benedictuksen sääntöä kapitulissa: kärsivällisesti, jättämättä yhtäkään olennaista kohtaa varjoon.
Benedictus XVI halusi puheessaan pohtia luostarilaitoksen ja läntisen kulttuurin alkuperää. Varden nostaa puheen keskeiseksi käsitteeksi tiedon. Diatin mukaan paavi osoitti, että kaipaus Jumalan luo antaa sivilisaatiolle sen sielun.
Diat: puhe syvenee ajan myötä
Diatin mukaan monet tekstit vanhenevat yhdessä niiden olosuhteiden kanssa, joissa ne on kirjoitettu, kun taas Joseph Ratzingerin sanat näyttävät syvenevän ajan myötä. Hän lukee puheen paluuna kysymykseen, kenelle me elämme. Ajan tapahtumat peittävät tämän kysymyksen mutta eivät koskaan tyhjennä sitä.
”Collège des Bernardinsin puhe on kompassi”, Diat tiivistää.
Varden: kätketty elämä vaatii kärsivällisyyttä
Varden lähtee liikkeelle ajasta, joka haluaa näyttää kaiken, kaikille, koko ajan. Hänen mukaansa Instagram-kulttuuri voi tuoda iloa, mutta se ei riitä antamaan elämälle suuntaa.
Kätketty elämä on Vardenin mukaan ulottuvuus, jossa todella kiinnostavat asiat tapahtuvat, usein hitaasti ja ilman näyttäviä tapahtumia, joista voisi kertoa. Sen viljeleminen edellyttää kärsivällisyyttä, jonka hän kuvaa sekä vaikeaksi että palkitsevaksi.
