Ømissä kokoontui jälleen pyhiinvaeltajia viettämään pyhän Andreas Dung Lacin ja 116 muun Vietnamissa marttyyrikuoleman kärsineen juhlaa. Piispa asetti saarnassaan marttyyrien todistuksen kirkon historian ja nykyaikaisten uskontodistajien rinnalle, kertoo Katolsk.dk.

Juhla kuuluu kalenterissa marraskuulle. Silti on syytä kokoontua Ømiin silloin, kun moni ehtii mukaan. Vuosi vuodelta sama paikka kerää vietnamilaisen marttyyriryhmän muiston ympärille ne, jotka haluavat osallistua yhdessä.

Kansalliset marttyyriryhmät kirkkovuodessa

Marttyyreja on ollut kaikkialla, usein yksittäisinä ihmisinä. Kirkko kokoaa heitä myös ryhmiksi, kun todistus on muovannut kristinuskon alkua ja etenemistä yhdessä maassa. Mitä klassiset marttyyrit merkitsevät koko kirkolle, sitä kansalliset todistajajoukot merkitsevät tietyn maan kirkolle – vaikka heitä nyt juhlitaan kaikkialla.

Kirkkovuoden mittaan muistetaan useita tällaisia ryhmiä: japanilaisia, korealaisia, filippiiniläisiä, kiinalaisia, ugandalaisia ja juuri vietnamilaisia. Monet vanhan kirkon marttyyrit kuuluvat koko kirkon kalenteriin; osa mainitaan säännöllisesti ensimmäisessä ehtoollisrukouksessa.

Risti marttyyriuden lähteenä

Marttyyrien todistus ilmaisee syvää uskoa. He ovat ottaneet Kristuksen ja hänen sanomansa niin omakseen, että ovat valmiita kuolemaan sen tähden. Kirkko ei kuitenkaan elä marttyyriudesta erillään evankeliumin ytimestä.

Kristuksen lunastustyö ristillä ja ylösnousemus ovat se, mistä kirkko elää ja minkä varaan se rakentuu. Siksi Kristuksen kuolema on jokaisen marttyyriuden lähde ja esikuva. Marttyyriuden todistus kuuluu kirkon itsetuntemukseen. Kirkosta on tullut se mikä se on myös marttyyrien uskon ja kestävyyden ansiosta.

Myös lähihistoria tuntee uskontodistajia

Saarna siirtyi klassisista marttyyreista niihin, jotka joutuivat viime vuosisadan totalitaaristen järjestelmien uhreiksi. Viimeisten kymmenen–kahdenkymmenen vuoden ajalta piispa nosti esiin hyökkäyksiä kristittyjä vastaan: Algerian trappistimunkit ja ranskalaisen papin Jacques Hamelin, joka murhattiin messun aikana kymmenen vuotta sitten.

Esimerkit asettavat Vietnamin marttyyrit pidempään ketjuun. Marttyyrius ei ole vain alkukirkon aihe. Joitakin mainituista ryhmistä erottaa nykypäivästä suhteellisen lyhyt aika.

Marttyyrien kunnioittaminen on saarnan mukaan pysyvä tehtävä. Muisto ei koske vain kuolemaa vaan sitä todistusta, jonka elämä ja usko jättivät. Kansalliset marttyyriryhmät näyttävät, miten kristilliset yhteisöt ovat kantaneet vainoa – ja miten heidän kertomuksensa liittyvät koko kirkkoon. Siksi Ømin pyhiinvaellus voi pitää sisällään Vietnamin historian, varhaisten kristittyjen uhrin ja nykyiset uskontodistajat.

Liturgiassa luettiin Johanneksen evankeliumista jyvästä, joka putoaa maahan ja kuolee tuottaakseen hedelmää, sekä kohdasta elävästä vedestä.