Evankeliumissa taivasten valtakuntaa verrataan maanomistajaan, joka palkkasi työläisiä viinitarhaansa aamusta alkaen, toisia myöhemmin ja joitakin vasta yhdennellätoista hetkellä. Kun ilta tuli, palkanmaksu alkoi viimeisistä.

Kaikki saivat yhden denaarin. Ensimmäisinä tulleet odottivat saavansa enemmän. He saivat sovitun summan, mutta nurisivat. Maanomistaja piti sanansa heille ja maksoi sovitun. Hän tahtoi samalla, että kaikki näkisivät hänen hyvyytensä.

Palkanmaksu viimeisistä alkaen

Vertauksen painopiste on siinä hetkessä, jolloin työläiset saavat palkan. Maanomistaja käskee: «Begynn med de siste og gå videre til de første». Viimeisinä palkatut saivat denaarin. Sitten muut saivat saman.

Paavi Leo:n Angelus-puhe ennen rukousta nojasi tähän kertomukseen (Matt. 20:1–16). Hän liitti sen profeetta Jesajan sanaan. Herra sanoo, etteivät hänen ajatuksensa ole meidän ajatuksiamme eivätkä hänen tiensä meidän teitämme (vrt. Jes. 55:8).

Jumalan suunnitelmat ovat suuremmat kuin ne, joita synnin leimaama ihminen keksii ja toteuttaa. Siksi profeetan kehotus kääntyä pois vääriltä teiltä ja palata Herran luo, joka on laupias ja antaa anteeksi, on ajankohtainen.

Hyvyys ja ihmisen vastarinta

Jeesuksen vertaukset kuvaavat sitä, mitä Jumala valmistaa. Ne paljastavat myös vastarinnan avarampaa oikeudenmukaisuutta ja suurempaa rakkautta kohtaan. Ensimmäiset ottavat vastaan sovitun palkan. He reagoivat, kun viimeisiä kohdellaan samoin.

Maanomistaja ei riko sopimustaan. Hän tahtoo, että työläiset näkevät pidemmälle kuin omaan palkkaansa. Evankeliumi kertoo myös siitä, miten ihminen mittaa saamaansa suhteessa siihen, mitä toiset saavat.

Herra tahtoo, että kaikki näkevät hänen hyvyytensä. Liturgiassa Jesaja antoi suuren syyn toivoon. Paluu ei ole oman oikeuden vaatimista Jumalan edessä. Se kulkee kääntymyksen ja luottamuksen kautta oikeudenmukaisuuteen, jossa on tilaa laupeudelle.

Lähde ja rukous

Puhe päättyi viittaukseen Jumalan laupeuteen ja hyvyyteen kaikkea luotua kohtaan. Pyhä istuin välitti tekstin Vatican Newsin kautta. Angelus-rukous seurasi pohdintaa.

Sunnuntain lukukappaleet asettivat vierekkäin ihmisen rajatun oikeudentunnon ja tahdon antaa kaikkien nähdä Jumalan hyvyys. Työpäivän pituus vaihteli. Palkka ei.