Plymouthissa Massachusettsissa alkoi viime kuussa oikeudenkäynti, jossa entinen synnytyssairaanhoitaja Lindsay Clancy, 32, vastaa kolmen lapsensa murhasta ensimmäisessä asteessa. Kukaan osapuolista ei kiistä, että lapset kuolivat hänen tekojensa seurauksena. Kiista koskee sitä, oliko kyse suunnitelmallisuudesta vai synnytyksen jälkeisestä kriisistä ja lääkityksestä.
Tammikuun 24. päivänä 2023 Clancy lähetti aviomiehensä Patrickin hakemaan ruokaa ja käymään apteekissa. Mies palasi kotiin ja löysi kaksi lasta kuolleina kellarista sekä vaimonsa verissään talon ulkopuolelta. Viisivuotias Cora ja kolmivuotias Dawson kuolivat paikan päällä. Kahdeksan kuukauden ikäinen Callan kuoli sairaalassa kolme päivää myöhemmin.
Kuristusnauhat ja hyppy ikkunasta
Syyte kuvaa, että lapset kuristettiin treenikuminauhoilla. Clancy viilsi ranteitaan ja kaulaansa ja heittäytyi toisen kerroksen ikkunasta. Itsemurhayritys ei tappanut häntä. Hän on nyt halvaantunut vyötäröstä alaspäin ja eronnut miehestään.
Syyttäjä katsoo, että teot valmisteltiin etukäteen: Clancy etsi tietoa lasten surmaamisesta ja varmisti, ettei aviomies ollut kotona. Syyttäjän mukaan hän «acted intentionally, rationally and swiftly». Puolustus vetoaa psykiatristen lääkkeiden ja synnytyksen jälkeisten vaikeuksien yhdistelmään ja kiistää äkillisen psykoosin sijaan suunnitelmallisuuden kuvan.
Lähes miljoona dollaria ja ”Same, Lindsay”
Oikeudenkäynnin rinnalla Clancy on saanut huomattavaa tukea verkossa. GoFundMe-keräys on tuottanut lähes miljoona dollaria. Ihmisiä on kokoontunut oikeustalon ulkopuolelle. TikTokissa leviää videoita, joissa naiset itkevät vauva sylissään ja käyttävät fraasia ”Same, Lindsay”. Toisissa klpeissä huudetaan, rikotaan esineitä tai näytetään synnytyksen jälkeistä uupumusta muilla keinoin.
Tukijat kuvaavat Clancya uhrina: lääketeollisuuden, naisten ahdingon sivuuttavan yhteiskunnan ja äitien mielenterveyttä vähättelevän hoidon uhrina. LifeSiteNews on raportoinut tapauksesta ja huomauttanut, että videot on kuvattu, leikattu ja julkaistu harkiten. Ne eivät siksi vastaa hallitsematonta psykoottista hetkeä.
Vastareaktiot ja vastuun raja
Vastareaktiot ovat olleet yhtä näkyviä. Osa vähättelee karkeasti synnytyksen jälkeistä masennusta. Toiset paheksuvat sitä, että lapsensurmaajan nimeä liitetään videoihin, joissa pidetään omia vauvoja. Kukaan ei kiistä surmien tapahtuneen. Kysymys on siitä, missä kulkee selityksen ja vastuun raja, kun teko kohdistuu omiin lapsiin.
Tuomioistuin punnitsee sekä Clancyn mielentilaa että tahallisuutta. Samaan aikaan somekeskustelu pyörii äitiyden paineiden, lääkityksen ja henkilökohtaisen vastuun ympärillä. Tapaus on siirtynyt oikeussalista myös digitaaliseen tilaan, jossa tunteet ja tulkinnat leviävät nopeammin kuin todisteet.
