Lauantaina 29. elokuuta islannissa äänestettiin, avataanko neuvottelut Euroopan unionin jäsenyydestä uudelleen. Vastustajat saivat hieman yli 52 prosenttia äänistä, kannattajat noin 47. Äänestysprosentti ylitti 82. Vatican News kuvasi tuloksen osoitukseksi siitä, että maa pitää oven unioniin yhä kiinni.
Hallitus on ilmoittanut, ettei tulos muuta sen työtä. Euroopan laajentumiselle tulos merkitsee silti, ettei arktinen reitti aukea tällä kertaa. Kyllä-ääni olisi voinut antaa uutta voimaa laajentumiselle juuri Arktiksella eikä Balkanilla tai Itä-Euroopassa.
Kalastusoikeudet ratkaisivat tuloksen
Suurin kysymys koski oikeutta kalavesiin. Paikalliset kalastajat pelkäävät, että jäsenyys avaisi islantilaiset vedet muiden maiden aluksille ja heikentäisi alaa, jolla on keskeinen sija taloudessa. Kalastus työllistää noin kymmenen prosenttia väestöstä ja tuo 40 prosenttia viennistä.
Monelle äänestäjälle tämä riski painoi enemmän kuin argumentit läheisemmästä eurooppalaisesta yhteistyöstä. Sama kalastuskysymys on ohjannut islantilaista EU-keskustelua aiemminkin, samoin kuin Britannian kansanäänestyksessä vuonna 2016.
Islanti kuuluu jo EU:n sisämarkkinoihin EES-sopimuksen kautta ja Schengen-alueeseen. Maa noudattaa monia eurooppalaisia sääntöjä. Vuosina 2009–2013 se oli EU-ehdokas. Useita neuvottelulukuja ehdittiin sulkea viiden vuoden aikana, mutta keskustelut pysähtyivät erityisesti kalastukseen. Reykjavik veti sittemmin hakemuksensa pois.
Maaseutu äänesti ei, pääkaupunki kyllä
Tulos paljasti maantieteellisen jaon. Maaseudulla ei-ääni voitti selvästi. Reykjavikissa enemmistö äänesti kyllä. Vastakkainasettelu pääkaupungin ja muun maan välillä ei ole uusi, kun EU-jäsenyydestä keskustellaan.
Reykjavik olisi ollut luonnollinen lähtökohta uusille neuvotteluille. Pääkaupunki äänesti kuitenkin linjaa, joka ei saanut kansallista enemmistöä. Jako näkyi äänestyspäivän tuloksissa selvästi: maaseutualueilla ei-puoli vei voiton reilusti, kun taas pääkaupungissa kyllä-puoli oli vahvempi.
Hallituksen aikataulu ja odotetut lyhyet neuvottelut
Kansanäänestys kuului keskusta-vasemmistolaisen hallituksen ohjelmaan pääministeri Kristrún Frostadóttirin johdolla. Se oli alun perin suunniteltu vuodelle 2027, mutta siirrettiin vuodella eteenpäin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Grönlantia koskevat laajentumishankkeet mainittiin yhtenä tekijänä päätöksen taustalla.
Jos kyllä-puoli olisi voittanut, hallitus olisi aloittanut neuvottelut, joita moni arvioija piti suhteellisen lyhyinä. Useita lukuja oli jo käsitelty aiemmalla ehdokaskaudella, joten moni odotti nopeaa etenemistä. Nyt neuvotteluja ei aloiteta. Hallitus jatkaa työtään ilman jäsenyysneuvotteluja, ja maa pysyy EES- ja Schengen-yhteyksissään ilman unionin täyttä jäsenyyttä.
Tuloksella on silti laajempi eurooppalainen ulottuvuus. Arktinen ovi pysyy kiinni, ja laajentumiskeskustelu jatkuu muilla suunnilla. Islannissa kalavesien hallinta ja vientitulot painoivat vaakakupissa enemmän kuin jäsenyyden tuomat mahdollisuudet monen äänestäjän silmissä.
