Viime lukuvuonna Ruotsissa oli 53 tunnustuksellista peruskoulua kaikkiaan 4 630 koulun joukossa. Niistä viisikymmentä on kristillisiä, kaksi juutalaisia ja yksi muslimikoulu. Osuus on noin yksi prosentti peruskouluista. Norjassa ja Tanskassa sekä monessa muussa Euroopan maassa vastaavat koulut ovat vakiintunut vaihtoehto julkisille kouluille.
Koulukysymys on korkealla valtiopäiväpuolueiden listalla. Ehdotukset ”järjestyksestä ja kurista” kohdistuvat usein vapaakouluihin, ja hiljattain hyväksyttiin laki, joka kiristää niiden ehtoja entisestään. Katolskt magasin on koonnut puolueiden linjoja ja tuoreen raportin lukuja.
Puolueet jakautuvat kieltoon ja stoppiin
Sosiaalidemokraatit ja Vasemmistopuolue haluavat pysäyttää tai kieltää tunnustukselliset vapaakoulut kokonaan. Moderaatit ja Liberaalit ajavat perustamisstoppia. Kristillisdemokraatit, Keskusta, Ympäristöpuolue ja Ruotsidemokraatit pitävät pehmeämpää linjaa: suoria kieltoja ei haluta, kunhan opetus on täysin ei-tunnustuksellista.
Kritiikki koskee segregaation riskiä, heikompia oppimistuloksia ja arvoja, jotka olisivat ristiriidassa opetussuunnitelman arvopohjan kanssa. Kysytään myös, rajoittavatko koulut oppilaiden mahdollisuutta kohdata muita elämänkatsomuksia. Huomio kohdistuu erityisesti kristillisiin kouluihin, vaikka ne muodostavat valtaosan tunnustuksellisista yksiköistä.
Claphaminstitutetin tilastot kumoavat väitteitä
Ajatushautomo Claphaminstitutet julkaisi raportin Kristna skolor – den verkliga bilden. Se nojaa Skolverketin ja Skolinspektionenin tilastoihin ja torjuu useita yleisiä väitteitä.
Raportin mukaan kristilliset koulut saavuttavat paremmat opiskelutulokset kuin kunnalliset koulut. Niissä annetaan vähemmän liian korkeita arvosanoja, ja niissä on suurempi osuus ulkomaalaistaustaisia oppilaita. Kolme neljästä kristillisestä vapaakoulusta ottaa vastaan myös muslimeja tai uskonnottomia oppilaita. Näillä luvuilla haastetaan kuvaa suljetuista, yhden ryhmän ympäristöistä ja segregaation lisäämisestä.
Tunnustuksellisuus rajattu oppituntien ulkopuolelle
Voimassa olevien sääntöjen mukaan tunnustukselliset ainekset eivät saa esiintyä oppitunneilla. Niiden on oltava marginaalisia ja vapaaehtoisia. Opetuksen on noudatettava opetussuunnitelmaa ja oltava ei-tunnustuksellista; vapaaehtoiset elementit voivat olla koulun profiilissa opetuksen ulkopuolella.
Koulut, jotka eivät täytä vaatimuksia, on suljettava. Tämä koskee sekä kunnallisia kouluja että vapaakouluja, ja Skolinspektionen valvoo jo nyt. Kiista ei koske yksittäisten epäonnistujien sulkemista vaan sitä, rajoitetaanko koko koulumuotoa vai arvioidaanko kutakin koulua tulosten ja toiminnan perusteella.
Poliittinen keskustelu punnitsee uskonnollisten ylläpitäjien tilaa järjestelmässä, jossa valinnanvapaus asetetaan yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden vaatimuksia vasten. Ruotsissa muoto kohtaa silti laajaa epäluuloa, vaikka osuus on pieni ja tunnustuksellisuus jo nyt tiukasti rajattu.
