Instagram-kuva Mainesta levisi nopeasti. Maine State Breastfeeding Coalition (MSBC) julkaisi kansallisen imetyskuukauden yhteydessä kuvan, jossa näkyy partainen, tatuoitu ja nenärenkaallinen henkilö. Kuvan teksti kuuluu: «National Breastfeeding Month: Celebrating trans lactation, two-spirit, & chestfeeding.»

Organisaatio työskentelee imetyskysymysten parissa Mainen osavaltiossa. Se esitti kampanjan osana pyrkimystä tehdä tilaa monenlaisille perheille. LifeSiteNews raportoi kuvasta 21. elokuuta 2026.

Kampanjan viesti ja sanasto

MSBC kirjoitti, että kansallinen imetyskuukausi kuuluu jokaiselle perheelle. Se kertoi olevansa ylpeä siitä, että se juhlii ja nostaa esiin transimetystä, chestfeedingiä ja Two-Spirit-perheitä. Organisaatio vaati myös kunnioittavaa, identiteettiä vahvistavaa ja näyttöön perustuvaa hoitoa.

Transimetyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa mieheksi syntynyt henkilö, joka identifioituu naiseksi, yrittää saada rintarauhasista maitoa. Keinoina käytetään estrogeeni- tai progesteronihoitoja, maidontuotantoa edistäviä lääkkeitä sekä nännien stimulointia ja pumppausta. Tavoitteena on niin sanottu chestfeeding adoptiolapselle tai muulle vauvalle. Raskaus ei ole näissä tapauksissa mahdollinen.

Chestfeeding-sanaa käyttävät jotkut vanhemmat, jotka eivät halua puhua imetyksestä tai kuvata kehoa sukupuolitetusti. MSBC:n mukaan inklusiiviset tilat tarkoittavat, että vanhemmat saavat valita omat sanansa ruokintapolulleen ja että identiteettiä kunnioitetaan.

Vuoden 2018 tapausraportti

Lääketieteellisessä keskustelussa viitataan usein vuonna 2018 Transgender Health -lehdessä julkaistuun tapaukseen. Kolmekymmentävuotias transnainen oli saanut feminisoivaa hormoninhoitoa kuusi vuotta. Hän hakeutui klinikalle tavoitteenaan imettää adoptoitua lastaan.

Hoitoon kuului domperidoni, estradioli, progesteroni ja rintapumppaus. Raportin mukaan potilas saavutti maidon määrän, joka riitti lapsen ainoaksi ravinnoksi kuuden viikon ajan. Tapaus osoittaa, että vaatimaton mutta toimiva maidontuotanto voidaan joissain olosuhteissa indusoida. Se ei kerro, kuinka yleistä tulos on tai toimiiko menetelmä kaikilla.

Galaktagogit ja hormonit edellyttävät lääkärin seurantaa. Riskit ja annostus jäävät kliinisen arvion varaan. Yksittäinen onnistuminen ei muuta sitä, että maidon määrä, koostumus ja hoidon sopivuus vaihtelevat.

Hoito, kieli ja normi

MSBC esittää kuvan keinona laajentaa, millaiset perheet näkyvät imetyskampanjoissa. Lause “milk makes families” liitetään tähän viestiin. Kritiikissä sama kuva luetaan esimerkkinä siitä, miten harvinainen lääketieteellinen poikkeus nostetaan osaksi laajempaa normimuutosta.

Rajaus on silti selvä. Kysymys maidontuotannon stimuloinnista, lääkkeistä ja vauvan ravinnosta on kapeampi kuin kampanjan kieli. Se, että maito erittyy, ei automaattisesti tarkoita riittävää ravintoa tai turvallista hoitoa jokaisessa tilanteessa.

Julkaisu osui siis risteykseen, jossa kohtaavat kliininen käytäntö, sanavalinnat ja sukupuoli-identiteetti. Mainen järjestö pitää kuvaa osana perheiden moninaisuuden näkyväksi tekemistä. Vastustajat näkevät siinä ideologisen askeleen, jossa poikkeustapauksesta tehdään juhlan aihe.