Varsova. Puolan katolisten piispojen pysyvä neuvosto kehotti 26. elokuuta viranomaisia tehostamaan toimia kansalliseen vihaan perustuvia välikohtauksia vastaan. Neuvosto vetosi samalla uskoviin, uskonnottomiin ja kaikkiin hyvän tahdon ihmisiin, jotta puolalais-ukrainalaisissa suhteissa etsittäisiin sovintoa ja kristillistä rakkautta.
The Pillar -julkaisun mukaan piispat kuvasivat tilannetta cases of growing aggression between Ukrainians and Poles. Poliisi vastaanotti vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 180 ilmoitusta ukrainalaisiin kohdistuneista viharikoksista. Määrä oli noin 30 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana 2025. Kesän aikana on raportoitu myös yhteenottoja; osa niistä on kuvattu ja levitetty sosiaalisessa mediassa.
Pakolaisten vastaanotto ja kirkon tuki
Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022 Puola otti vastaan 1,7 miljoonaa pakolaista. Osa jatkoi matkaa muihin EU-maihin. He liittyivät jo maassa olleeseen noin 1,3 miljoonan ukrainalaisen joukkoon, joista moni oli tullut työn perässä.
Ulkoministeriön siteeraamien lukujen mukaan 77 prosenttia puolalaisista auttoi ukrainalaispakolaisia aktiivisesti. Seitsemän prosenttia tarjosi majoitusta kotonaan. Piispat totesivat, että vastaanotto herätti ihailua maailmalla. Kirkko oli eturintamassa seurakuntien ja Caritas Polandin kautta.
Puola jatkaa edelleen huomattavaa humanitaarista ja sotilaallista apua Ukrainalle.
Historialliset haavat ja poliittinen jännite
Kiista nojaa myös menneisyyteen. Puola tunnustaa kymmenientuhansien puolalaisten – monien naisten ja lasten – murhat kansanmurhaksi. Vuosina 1943–1944 ukrainalaiset nationalistiset joukot toteuttivat etnistä puhdistusta puolalaista siviiliväestöä vastaan Volyniassa ja Itä-Galitsiassa saksalaismiehityksen ja neuvostojoukkojen etenemisen aikana.
Ukrainalaiset äänet muistuttavat tuhansista ukrainalaisista, jotka kuolivat kostotoimissa. Monet viittaavat myös vuoden 1947 Operaatio Vistulaan, jossa Puolan kommunistiviranomaiset siirsivät väkisin yli 140 000 ihmistä, pääosin ukrainalaisia.
Kysymys avautui uudelleen toukokuussa 2026, kun presidentti Volodymyr Zelenskyi antoi erikoisjoukko-osastolle kunnianimen ”Ukrainan kapina-armeijan sankarit”. Kesäkuussa presidentti Karol Nawrocki ilmoitti, että Zelenskyiltä riistetään Valkoisen kotkan ritarikunta, maan korkein kunniamerkki. Zelenskyi palautti kunniamerkin ja totesi Ukrainan olevan avoin merkitykselliselle keskustelulle yhteisestä menneisyydestä.
Huolimatta sodan oloista puolalaiset ja ukrainalaiset arkeologit jatkavat yhteisiä kaivauksia Volynian joukkohautojen äärellä.
Yhteinen vetoomus kesäkuussa
Kesäkuun 29. päivänä puolalaiset ja ukrainalaiset katoliset johtajat julkaisivat yhteisen kehotuksen jännitteiden lieventämiseksi. Tekstin allekirjoittivat muun muassa ukrainalaiskreikkalaiskatolinen suurarkkipiispa Sviatoslav Ševtšuk, kardinaali Mykola Bytšok sekä puolalaiset kardinaalit Grzegorz Ryś, Konrad Krajewski ja Kazimierz Nycz. He muistuttivat Johannes Paavali II:n työstä kansojen sovinnon hyväksi.
Piispat vaativat nyt rehellistä historiallista vuoropuhelua suhteiden ”pimeistä luvuista”. He eivät nimenneet ajanjaksoja. He uskovat haavojen voivan parantua ja keskinäisen kunnioituksen voittavan.
