Kommenttiketju Catholic World Reportissa leimasi australialaisen teologin Tracey Rowlandin ensin amerikkalaiseksi ja sitten «darling of the American neo-cons». Toimittaja korjasi kansallisuuden. Rowland vastasi suoraan: leima ei pidä. Väitöskirja Culture and the Thomist Tradition arvosteli amerikkalaista uuskonsevatiivista perinnettä, eikä hän ole perunut kritiikkiä.
Hän sijoittaa itsensä paleokonservatiiveihin. Brittiläisessä sanastossa se tarkoittaa torya, ei whigiä. Uuskonsevatiiveilla on usein ollut liberaali vaihe. Poliittinen vitsi kuuluu, että he ovat liberaaleja teini-ikäisten tyttärien kanssa. Monarkismi ei poista tätä impulssia. Yhdysvalloissa osa heistä kaipaa vielä Brittiläistä kansainyhteisöä ja Windsorin huonetta.
Bloomsbury ja teos toukokuussa 2027
Lontoon Bloomsbury työstää Rowlandin poliittisen teorian esseitä. Julkaisu on sovittu toukokuulle 2027. Otsikko on Catholic Social Theory Unwhigged. Sana whig tulee brittiläisestä poliittisesta historiasta. Rowland kytkee sen katoliseen yhteiskuntaoppiin, joka on imenyt liberalismin poliittista perintöä.
Michael Novak nimesi suuntauksen whig-thomismiksi, Rowland kirjoittaa. Tuleva kirja toimii kootuna kritiikkinä tätä suuntaa vastaan. Hän epäilee, ettei uuskonsevatiivinen lippulaiva First Things anna teokselle myönteistä arviota.
MacIntyre ja liberaalien hylkäys
Älyllisiin esikuviin kuuluu Alasdair MacIntyre. Tämä totesi haastattelussa, että ymmärrettyään mitä liberalismi on, hän ei enää halunnut siihen mitään tekemistä. Rowland kertoo tulleensa samaan johtopäätökseen myöhemmin.
Paleokonservatiiveilla ei ole ollut liberaaleja kausia, hän väittää. He pitävät Immanuel Kantia, Otto von Bismarckia, Voltairea ja Jean-Jacques Rousseaua halveksunnan kohteina. Asenne on johdonmukaisempi kuin uuskonsevatiivien, jotka voivat olla monarkisteja ja silti kantaa liberaaleja impulsseja.
Kolme vallankumousta rajana
Ero kulkee vallankumouksissa. Rowland laskee Ranskan vallankumouksen, Amerikan vallankumouksen ja seksuaalisen vallankumouksen niihin mullistuksiin, jotka muovasivat modernia politiikkaa. Hänen puolustamansa linja on vastustanut näitä mullistuksia. Kyse on poliittisesta sijoittelusta, ei kirkkooikeudellisesta opista.
Teksti Catholic World Reportissa ei kehitä oppia sovituksesta tai ripistä. Se rajaa katolisen yhteiskuntateorian paikan suhteessa liberalismin perintöön ja erottaa paleokonservatiivisen asenteen uuskonsevatiivisesta whig-perinteestä. Rowland kuvaa itsensä toryksi, ei whigiksi.
