Rimini. Italian Meeting for Friendship Among Peoples -tapaamisen päätöspäivänä 27. elokuuta Jerusalemin latinalainen patriarkka, kardinaali Pierbattista Pizzaballa, kuvasi Länsirantaa alueeksi, jossa väkivalta jatkuu ilman toimivia turva- tai oikeudellisia rajoja. Hän puhui ensin toimittajille ja myöhemmin nuorten kanssa otsikolla «Gazing at the Sky of Jerusalem,». Tiedot välitti LifeSiteNews viitaten italialaisiin medioihin ja Vatican Newsiin.
Patriarkka totesi jännitteiden israelilaisten siirtokuntalaisten ja palestiinalaisten välillä nousevan lähes kaikkialla. Alueesta on tullut ei-kenenkään-maa tai pikemminkin laiton maa, jossa tapahtumat jäävät ilman tehokasta turvallisuus- ja oikeusvalvontaa.
Taybeh ja yli vuoden hyökkäykset
Noin kaksi viikkoa aiemmin Pizzaballa oli käynyt Taybehissa, kristityssä palestiinalaiskylässä, jossa asuu noin 1 500 ihmistä. Johanneksen evankeliumissa paikkaa kutsutaan Efraimiksi; sinne Jeesus vetäytyi opetuslastensa kanssa ennen kärsimystään.
Yli vuoden ajan kylää on isketty toistuvasti aseistettujen israelilaisten siirtokuntalaisten toimesta. Ajoneuvoja on poltettu, uhkaavia kirjoituksia tehty yksityisomaisuuteen ja karjaa viety kristittyjen palestiinalaisten maille. Aseistetut miehet ovat liikkuneet kaduilla, ja asukkaat ovat raportoineet ampumisesta.
Kristus Vapahtajan katolisen kirkon kirkkoherra, isä Bashar Fawadleh, on kuvannut hyökkäyksiä tahalliseksi häirintästrategiaksi, jonka tarkoitus on luoda pelkoa ja painostaa perheitä jättämään maansa. Kesällä 2025 maatalousmaata sytytettiin tuleen lähellä 500-luvun Pyhän Yrjön kirkkoa ja hautausmaata, Molotovin cocktaileja heitettiin koteihin ja bensiiniasemaa yritettiin sytyttää.
Elokuun alussa Israel julisti Taybehin «suljetuksi sotilasalueeksi». Paikalliset kristityt edustajat pitivät päätöstä yrityksenä kiristää kylän eristystä entisestään.
Gaza: inhimillinen tuho ja poliittinen puhe
Gazan tilanne on kardinaalin mukaan «heikentynyt valtavasti» ja on yhä «hyvin tuhoutunut inhimillisestä näkökulmasta». Poliittisesti tilanne vaikuttaa vakaammalta, koska keskusteluja käydään runsaasti. Hän varoitti sekoittamasta toivoa iskulauseeseen, että «kaikki menee hyvin», tai odotukseen nopeasta poliittisesta ratkaisusta.
Länsimaiden hallitusten on hänen mukaansa nostettava katsettaan ja lisättävä diplomaattisia ponnisteluja. Diplomatia on heikkouksistaan huolimatta ainoa keino yrittää ratkaista konflikti ilman aseita, väkivaltaa ja sotilaallista voimaa.
Kahden valtion ratkaisu ja toivo
Tavoitteeksi hän nimesi kahden valtion ratkaisun, jonka Pyhä istuin on äskettäin vahvistanut. Se tunnustaisi sekä israelilaisten että palestiinalaisten oikeuden kotiin omalla maallaan. YK:ssa 157:stä 193 jäsenvaltiosta (81 %) tunnustaa Palestiinan valtion.
Toivo ei synny poliittisista iskulauseista vaan israelilaisista ja palestiinalaisista – juutalaisista, muslimeista ja kristityistä – jotka kieltäytyvät riistämästä toisiltaan ihmisyyttä. Esimerkkinä hän mainitsi Gazan julkisen yliopiston nuoret, jotka yhä haluavat opiskella ja elää.
